Neuvostoliiton suunnitelmataloudessa työnteolle oli asetettu niin kutsutut normit eli laadulliset ja määrälliset tavoitteet, jotka työntekijöiden tuli saavuttaa. Lisäksi ruokaa ja muita hyödykkeitä säännösteltiin. Ruokanormi viittaa ruoka-annokseen tai elintarvikkeiden määrään, jonka työntekijät saivat. Normien suuruus vaihteli: työntekijät, jotka ylittivät annetut työnormit, saivat suuremmat ruoka-annokset kuin he, jotka eivät päässeet annettuihin työtavoitteisiin.